Susanna Björklund

Q: Minkä uskot olevan pinnalla vuonna 2026? 

A: Tekoäly, virtuaalimaailma ja tehokkuuden tavoittelu hallitsevat keskustelua. Niiden vasta-
trendinä käsinkosketeltavat kohtaamiset sekä reaalimaailman tapahtumat ja yksityiskohdat oletettavasti nousevat uuteen arvoon. Visuaalisia trendejä tulee ja menee, ja niiden merkitys on mielestäni pienentynyt: algoritmit ohjaavat meitä yhä kapeampiin kupliin. Ajassa on toki tietty estetiikka, mutta sen hahmottaa usein vasta jälkikäteen.

Elämme systeemisessä maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta aivomme eivät kykene vastaanottamaan jatkuvaa tietotulvaa. Siksi keskitymme meille merkityksellisiin asioihin – sama pätee myös trendeihin. Teknologian nopea kehitys on ollut viime vuosina keskiössä, mutta sen rinnalle on noussut vastatrendi: fyysisen kohtaamisen, inhimillisyyden, epätäydellisyyden ja hidastamisen arvostus. Arvojen muutokset ovat hitaita, mutta niitä tapahtuu.

Ihmisiä poistuu suurilta somealustoilta, siirtyyy ”tyhmiin” puhelimiin tai kytkevät älyominaisuuksia pois päältä. Samalla syntyy yhä enemmän kasvokkain kohtaamista mahdollistavia ilmiöitä: lautapelibaareja, juoksuklubeja, kirjakerhoja sekä konsepteja, joissa vieraat ihmiset kokoontuvat yhteisille illallisille.

Ilmiö liittyy myös epätäydellisyyden hyväksymiseen vastareaktiona sosiaalisen median silotellulle todellisuuskuvalle. Tämä näkyy muotoilussa käsityönä, karkeampina muotoina, yllättävinä materiaalivalintoina sekä korjaus- ja kiertotalousajatteluna. Kodeissa se voi ilmetä kerroksellisuutena ja rakkaiden esineiden esilläpitona, mutta myös minimalismina – molemmille on tilaa.

Q: Onko jotain, mitä toivoisit kaikkien ymmärtävän trendeistä?

A: Ei ole koskaan vain yhtä trendiä, eikä yhtä totuutta. Trendejä tulkitaan aina jostakin näkökulmasta. Minultakin kysytään usein, mikä on nyt trendikästä, mutta vastaukseni perustuu aina omaan kuplaani. Tärkeämpää kuin trendien seuraaminen, on pohtia, mistä itse todella pitää.

Q: Voivatko trendit ohjata meitä liikaa?

A: Kyllä, jos emme kuuntele itseämme tai huolehdimme liikaa siitä, mitä muut ajattelevat. Algoritmit vahvistavat tätä syöttämällä yhdenmukaista sisältöä, mikä voi hämärtää käsitystä omista mieltymyksistä. 

Q: Mitä asioita itse haluaisit nostaa esille, kun puhutaan tulevaisuudesta?

A: Kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta puhutaan mielestäni yhä liian vähän asumisen ja sisustamisen yhteydessä. Peräänkuulutan yrityksiltä vastuuta ja erityisesti läpinäkyvyyttä. Monet tekevät jo paljon, mutta tarvitsemme radikaalia avoimuutta ja todennettavia tekoja.

Uskon ja toivon, että vastuullisuus painaa tulevaisuudessa yhä enemmän kuluttajien valinnoissa, erityisesti silloin, kun vertaillaan saman hintatason ja laadun tuotteita. Keskustelussa unohtuu kuitenkin toisinaan estetiikan merkitys – harva ostaa rumaa tuotetta vain siksi, että se on vastuullinen. Kauniin ympäristön on myös tutkittu lisäävän hyvinvointia.

Ylikulutamme, ja jätteen määrä kasvaa. Suurempi vaikutus syntyy siitä, että mahdollisimman moni tekee pieniä muutoksia, kuin siitä, että harva muuttaa kaiken kerralla. Positiivisia asioita tapahtuu paljon, ja toivoisin median nostavan niitä nykyistä enemmän esiin. Tarvitsemme toivoa.

Q: Mitkä asiat koetaan yleisesti tärkeiksi? 

A: Palautuminen. Kodin odotetaan olevan paikka, jossa voi rauhoittua ja palautua, vaikka keinot ovat yksilöllisiä. Moniaistinen suunnittelu tarjoaa tähän kiinnostavia mahdollisuuksia. 

Q: Millaisten asioiden toivot nousevan pinnalle lähitulevaisuuden sisustustrendeissä?

A: Toivoisin ymmärrystä siitä, että oma maku ja itselle tärkeät asiat ovat keskeisempiä kuin trendikkyys. Asumisessa soisi korostuvan moniaistisuus, tunnelma, tarinallisuus ja muistot. En tekisi kotivalintoja jälleenmyyntiarvo edellä, vaan sen perusteella, millaisia tunteita koti herättää.

Valaistus, äänimaailma, lämpötila ja tuoksut ovat kaikki osa kokonaisuutta. Ehkä tulevaisuudessa asumiseen liittyvä ammattikin voisi olla kodin tunnelmanluoja. 

Q: Millaisia suomalaiset ovat värien käyttäjinä, ja miten värit ja muodot vaikuttavat meihin?

A: Väriä näkyy onneksi yhä enemmän, mutta suomalaiset ovat perinteisesti varovaisia värien käytössä. Ajattomuus mielletään usein virheellisesti valkoiseksi, harmaaksi ja beigen sävyiksi, vaikka omat lempivärit olisivat aivan muuta ja vaikka oma maku muuttuu paljon hitaammin kuin trendit.

Värien vaikutuksesta meihin on runsaasti tutkimustietoa. Värit herättävät tunteita, ja ylivirittyneessä ajassa neutraalit sävyt koetaan turvallisina – ja usein myös helpoimpina valintoina. 

Q: Mikä inspiroi sinua juuri nyt? 

A: Psykologia ja tunteet ihmisten kulutuskäyttäytymisen takana.