Asuntokaupan aakkoset

Kiinteistönvälityksen sanasto haltuun

Kokosimme yhteen asuntokaupan ja kiinteistönvälitysalan tärkeimmät termit. Olet sitten ostamassa uutta, myymässä nykyistä tai tutustumassa asuntokaupan maailmaan, nämä käsitteet auttavat sinua ottamaan alan usein käytetyt termit haltuun.

A

Asemakaava

Asemakaava on maankäytön suunnittelussa eli kaavoituksessa yksityiskohtaisin kaava, jossa keskitytään johonkin kunnan tai kaupungin osaan. Asemakaavassa osoitetaan kunnan tai kaupungin osa-alueen käytön sekä rakentamisen järjestäminen, ja siten myös luodaan perusta maanomistajien ja kunnan välisten suhteiden muotoutumiselle. Kunnan yleiskaava ohjaa asemakaavojen laadintaa ja suunnittelua.

Asunnon hinta-arvio

Asunnon arviointi asunnon todennäköisen kauppahinnan selvittämiseksi.  Arvioon vaikuttavat useat tekijät, muun muassa sijainti, kohteen kunto, tilastot taloyhtiön/asuinalueen/kaupungin kauppahinnoista ja myyntiajoista sekä yleinen markkinatilanne. Arvio voidaan tehdä suullisesti myyntiä varten tai kirjallisesti esim. perunkirjoitusta, pankin vakuusarviota tai ositusta varten.

Asunnon hintalaskuri

Asunnon hinnan teoreettinen arviointi datan ja tilastojen avulla digitaalisesti.

Asunto-osake

Asunto-osakekaupassa ostetaan asunto-osakeyhtiön osake tai osakkeita.  Ostajasta tulee taloyhtiön osakas, joka saa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön hallinnassa olevasta kiinteistöstä tai rakennuksesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi autotalli tai varasto, jonka hallintaan oikeuttavat erilliset osakekirjat.

Asunto-osakeyhtiö

Asunto-osakeyhtiö (usein lyhennetty muotoon as. oy) on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi.

Asunto-osakeyhtiölaki (AOYL)

Asunto-osakeyhtiölaki (AOYL) on laki, joka määrittää kaikkien Suomen asunto-osakeyhtiöiden sekä taloyhtiön ja sen osakkaiden vastuut, velvollisuudet ja oikeudet. Lain päätarkoituksena on tuottaa yhdenmukaisuutta kaikille yhtiön osakkaille.

Asuntosijoittaminen

Asuntosijoittaminen on sijoitusmuoto, jonka avulla on mahdollisuus kehittää passiivisia tuloja esimerkiksi vuokraamisen kautta. Lue lisää asuntosijoittamisesta Bo:n artikkeleista.

D

DIAS

DIAS, eli digitaalinen asuntokauppa, on Suomessa kehitetty asuntokaupan alusta, jossa ovat kattavasti mukana asuntokaupan keskeiset toimijat, kuten kiinteistönvälittäjät, rakennuttajat sekä pankit. DIAS mahdollistaa asunto-osakkeiden kaupan tekemisen digitaalisesti. 

E

Energiatodistus

Energiatodistus on raportti kiinteistön energiatehokkuudesta, jolla annetaan tietoa kohteen energiankulutuksen tasosta. Energiatodistus on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pakollinen, ja se tulee esittää aina kohteen myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Todistuksen saa laatia ainoastaan pätevöitynyt energiatodistusten laatija, ja todistus on voimassa kymmenen vuotta kerrallaan.

Ennakkomarkkinointi

Ennakkomarkkinoinnin avulla myydään vasta suunnitteluvaiheessa olevia asuntoja ja kiinteistöjä. Ennakkomarkkinoinnin aikana ostaja voi varata talosta itselleen mieluisen asunnon, ja samalla rakennuttaja saa ennakkomarkkinoinnin avulla selville millainen kysyntä ko. kohteella on. Ennakkomarkkinoitavassa kohteessa rakennuttajalla on tiedossa jo esimerkiksi asuntojen hinnat, koot, pohjaratkaisut sekä kerrokset missä asunnot sijaitsevat.

Ensiasunnon ostaja

Ensiasunnon ostaja on ensimmäistä omistusasuntoaan ostava henkilö, joka saa vapauden varainsiirtoveron maksamisesta. Verovapauden ehtona on, että kyseessä oleva henkilö on 18-39-vuotias, omistaa kaupan jälkeen kohteesta 50 % tai enemmän, muuttaa kohteeseen vakituisesti kuuden kuukauden kuluessa kaupanteosta, eikä ole aikaisemmin tai kaupantekohetkellä omistanut mistään asunto-osakkeesta tai asuinkiinteistöstä 50 % tai enempää.

Erillistalo

Erillistalo ja omakotitalo on helppo sekoittaa toisiinsa, koska ulkoisesti ne näyttävät samalta. Erillistalo tarkoittaa erillistä asumiskäyttöön tarkoitettua rakennusta asunto-osakeyhtiössä. Normaalisti yhtiöön kuuluu muitakin rakennuksia, ja kiinteistön omistaa asunto-osakeyhtiö. Asunto-osakeyhtiö vastaa hallinnollisista vastuista, ja myös tontin hoito järjestetään asunto-osakeyhtiön toimesta.

Etuosto-oikeus

Etuosto-oikeus on kiinteistökauppojen yhteydessä käytetty käsite jonkin asianosaisen osapuolen oikeudesta asettua ostajan edelle; pääosassa tapauksissa etuosto-oikeutta käyttää kunta. Kunnilla on oikeus lunastaa myyty kiinteistö tai sen määräala tai -osa. Kunnan käyttäessä etuosto-oikeuttaan se tulee kiinteistön alkuperäisen ostajan tilalle kauppaan. Tässä tilanteessa kaupan ehdot myyjän ja ostajan välillä eivät muutu.

H

Hallinnanjakosopimus

Hallinnanjakosopimus tehdään kiinteistön yhteisomistajien välillä, ja sen tarkoitus on sopia kiinteistön käyttöoikeuksista kaikkien omistajien kesken ja määritellä kunkin osaomistajan hallitsema alue kiinteistöstä. Kyseinen sopimus on hyvä keino määritellä myös millaiset oikeudet kullakin osaomistajalla on kiinteistöön.

Hoitolaina

Hoitolaina on taloyhtiön laina, jota ei jaeta osakkaiden kesken rahoitusvastikkeella lyhennettäväksi. Yleensä hoitolaina otetaan sellaisen investointikorjauksen yhteydessä, joka maksaa itsensä säästöinä takaisin, kuten esimerkiksi taloyhtiön uusi lämmön talteenottojärjestelmä, jolloin lämmityskulujen säästöillä katetaan lainan lyhennys.

Hoitovastike

Hoitovastike on yksi yhtiövastikkeen osista, jolla taloyhtiö kattaa kiinteistön hoito- ja ylläpitokuluja, joihin kuuluvat mm. kunnossapito-, korjaus- ja lämmityskulut, sähkö-, vesi- ja jätevesimaksut, siivous- ja jätehuoltokulut sekä isännöintipalkkiot. Hoitovastikkeen määrästä selviää, kuinka paljon osakkeenomistaja maksaa taloyhtiölle kiinteistön ylläpidosta per kuukausi. Osa kuluista voidaan sopia maksettavaksi myös erikseen määräsummaisena tai kulutuksen mukaan. Vesimaksu on tyypillisesti tällainen kustannus.

Hyvä välitystapa

Välityslainsäädännössä säädetään, että kaikessa välitystoiminnassa on noudatettava hyvää välitystapaa. Laissa ei ole tarkemmin määritelty sitä, mitä hyvällä välitystavalla käytännössä tarkoitetaan. Hyvä välitystapa on joustava normi, ja sitä päivitetään jatkuvasti. Siihen vaikuttavat mm. tuomioistuinten päätökset, kuluttajariitalautakunnan suositukset, viranomaisten ohjeet sekä alan vakiintunut käytäntö. Bo LKV noudattaa hyvää välitystapaa kaikessa kiinteistönvälitystyössään.

I

Isännöitsijäntodistus

Isännöitsijäntodistus sisältää kaikki keskeisimmät tiedot taloyhtiön historiasta, taloudellisesta tilasta, yhtiön rakennuksista, niiden kunnosta sekä tehdyistä ja suunnitelluista korjauksista. Hyvin laadittu isännöitsijäntodistus takaa onnistuneet asuntokaupat. Todistus tarvitaan, kun asuntoa myydään, vuokrataan tai haetaan lainaa. Asuntokaupoissa isännöitsijäntodistus saa olla enintään neljä kuukautta vanha. Todistus tilataan asunto-osakeyhtiön isännöintiyritykseltä; jos taloyhtiössä ei ole isännöitsijää, on asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajalla velvollisuus toimittaa todistus.

K

Kauppahinta

Myyntihinta viittaa asunnosta pyydettyyn hintaan. Kauppahinta tai toteutunut kauppahinta tarkoittaa summaa, jolla asuntokauppa lopullisesti solmitaan, ja kauppahinta-termiä käytetään myös kauppakirjassa.

Kauppakirja

Kauppakirja on yksi tärkeimpiä asiakirjoja molemmille osapuolille asuntojen ja kiinteistöjen kauppatilanteessa. Asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen kaupassa tulee aina laatia kauppakirja. Se toimii virallisena todistuksena siitä, mitä osapuolet ovat sopineet kaupasta ja sen ehdoista. Molemmat osapuolet allekirjoittavat kauppakirjan, ja kiinteistöjen kaupoissa sen vahvistaa kaupanvahvistaja. Kauppakirja voidaan vaihtoehtoisesti tehdä sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä (DIAS), jolloin myöskään kiinteistökaupassa ei tarvita kaupanvahvistajaa.

Kerrostaloasunto

Kerrostaloasunto on tavallisimmin asunto-osakeyhtiön osakkeisiin liittyvä huoneisto, jota osakkeenomistaja hallitsee.

Kiinteistö

Kiinteistö on itsenäinen maanomistuksen yksikkö, johon kuuluu rajoiltaan määritelty osa maa- tai vesialuetta. Kiinteistöön kuuluvat kiinteistönomistajan omistamat rakennukset sekä kiinteät laitteet.

Kiinteistörekisteri

Kiinteistörekisteri on yksi yhteiskunnan perusrekistereistä, joka käsittää kiinteistöjen ominaisuustiedot ja sijaintitiedot eli kiinteistörekisterikartan. Jokainen kiinteistö on yksilöity rekisterissä erityisellä kiinteistötunnuksella ja määräala määräalatunnuksella. Kiinteistörekisteri on julkinen. Kiinteistörekisterin tietoja voi tarvita esimerkiksi kiinteistökaupan yhteydessä, rakennuslupaa haettaessa tai selvitettäessä omia ja toisten kulkuoikeuksia.

Kiinteistörekisteriote

Kiinteistörekisteriotteella esitetään kiinteistöä ja sen muodostumista koskevia tietoja. Otteen voi saada sekä voimassaolevista että lakanneista rekisteriyksiköistä. Otteen alussa oleva päivämäärä osoittaa, milloin ote on otettu rekisteristä. Oikeaksi todistamisen tiedot esitetään otteen alareunassa. Lisää tietoa kiinteistörekisteriotteesta löydät muun muassa Maanmittauslaitoksen sivuilta.

Kiinteistönvälittäjä

Laillistetun kiinteistönvälittäjän (LKV) pätevyyden saa henkilö, joka suorittaa hyväksytysti kirjallisen LKV-kokeen. Ainoastaan Laillistettu kiinteistönvälittäjä -kokeen suorittanut henkilö voi käyttää nimikettä kiinteistönvälittäjä.

Korjausvastike

Korjausvastikkeella kerätään varoja tulevaa korjaushanketta varten taloyhtiössä. Tarkoituksena on, etteivät remontin kulut tule kerralla maksettavaksi, vaan yhtiön osakkaat kerryttävät summaa pikkuhiljaa, jolloin kulut pysyvät kohtuullisina. Korjausvastikkeen keräämisestä päätetään aina erikseen yhtiökokouksessa, ja sitä tehdään vaan tarvittaessa.

Kunnossapitotarveselvitys

Kunnossapitotarveselvityksellä tarkoitetaan lakisääteistä listausta asunto-osakeyhtiön kunnossapito- ja korjaustoimenpiteistä, jotka taloyhtiö suunnittelee tekevänsä lähivuosina. Selvitys on yleistasoinen arvio taloyhtiön korjaustarpeista, jonka avulla esimerkiksi potentiaalinen asunto-osakkeen ostaja voi arvioida tulevien kunnossapitotoimenpiteiden vaikutusta asunnon arvoon ja kustannuksiin.

Kuntotarkastus

Kuntotarkastus on asunnolle tehtävä pintapuolinen tarkastus, jonka tarkoituksena on selvittää asunnon omistajalle sekä mahdolliselle ostajalle kohteen sen hetkinen kunto, sekä korjaus- ja huoltotarpeet tarvittaessa. Kuntotarkastuksen yhteydessä voidaan tarvittaessa rajatusti avata rakennetta mahdollisten lisätutkimusten tekemistä varten. 

Kuntotutkimus

Kun kohdetta halutaan tutkia tarkemmin, tarvitaan kuntotutkimus. Rajatun rakennuksen osan kuntotutkimuksen tarkoituksena on varmistua rakennusten kriittisten osien kunnosta. Toisaalta se antaa myös tietoa korjaussuunnittelua ja oikeiden korjausmenetelmien valintaa varten. Kuntotutkimuksia voidaan tehdä esimerkiksi putkistoille, sähköjärjestelmille, parvekkeille, vesikatoille sekä ilmanvaihdolle. Myös asbestikartoitukset ovat kuntotutkimuksia. Kuntotutkimuksissa voidaan samaan rakenteeseen, rakenneosaan tai tilaan tehdä useampia avauksia. Usein tutkimukset sisältävät myös materiaalinäytteiden ottamisen. Tutkimustavat vaihtelevat suuresti sen mukaan mikä on tutkimuksen kohteena, esimerkiksi ilma, rakenne tai muu vastaava.

Käsiraha

Käsirahaa käytetään kauppasopimuksen syntymisen vakuutena. Ostaja tallettaa tavallisesti käsirahan välitysliikkeen asiakasvaratilille kaupan syntymiseen saakka. Mikäli kaupan syntymiseen ei ole määritelty ehtoja, ostaja tavallisesti menettää käsirahan, ellei tee yhteisesti sovittua kauppaa. 

Käypä arvo

Käypä arvo on esimerkiksi kiinteistön tai asunto-osakkeen todennäköinen luovutushinta, joka kaupan kohteesta vapailla markkinoilla saataisiin toisistaan riippumattomien tahojen välisessä kaupassa. Vastaava, nykyisin käytetty termi on markkina-arvo.

Käyttöoikeus

Käyttöoikeudet jaetaan kahteen ryhmään: toisessa käyttöoikeuteen sisältyy valta hallita tai käyttää asuntoa tai kiinteistöä (esim. huoneenvuokraoikeus ja maanvuokraoikeus), ja toisessa kiinteistöön kohdistuu yksilöityjä rasiteoikeuksia toisen omistamalla alueella (esimerkiksi oikeus tiehen, laituriin tai muuhun vastaavaan). Käyttöoikeus saadaan voimaan esim. sopimuksella, testamentilla tai viranomaisen päätöksellä. 

L

LKV

Laillistetun kiinteistönvälittäjän (LKV) pätevyyden saa henkilö, joka suorittaa hyväksytysti kirjallisen LKV-kokeen. Ainoastaan Laillistettu kiinteistönvälittäjä -kokeen suorittanut henkilö voi käyttää nimikettä kiinteistönvälittäjä.

Lunastuslauseke

Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla lunastuslauseke, joka tarkoittaa että lunastuslausekkeessa määritellyllä taholla (osakkeenomistajalla, taloyhtiöllä tai muulla henkilöllä) on oikeus lunastaa asunto-osake, kun asunto-osakkeen osakkeen omistusoikeus siirtyy toiselle muulta omistajalta kuin yhtiöltä. Lunastuslauseketta käytettäessä taloyhtiön osakas lunastaa myynnissä olevan asunnon maksamalla siitä toteutuneen kauppahinnan. Lunastuslauseke pitää lukea taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä, eli jos siitä ei ole määrätty, on kauppakirja sitova, eikä asunnon ostaneen tarvitse stressata kaupan peruuntumista.

LVI-remontti

Putkiremontti eli linjasaneeraus tai LVI-remontti tarkoittaa rakennuksen vesi- ja viemärijohtojen kunnostusta tai uusimista. Perinteinen putkiremontti tarkoittaa, että kiinteistössä vaihdetaan käyttövesi-, lämmitysvesi- ja viemäriputkien lisäksi märkätilojen vesieristykset, laatoitukset ja vesikalusteet. Tämän lisäksi korjataan kiinteistön rakenteita tarpeen mukaan. LVI-remontti on hintava ja suhteellisen pitkäkestoinen remontti, joka haittaa asunto-osakkeessa asumista jonkin aikaa, mutta sen tekeminen nostaa kiinteistön arvoa ja ylläpitää sen toimintakuntoa kymmeniksi vuosiksi. Saneeraus voidaan tehdä myös kevyempänä remonttina, jolloin vanhoja putkistoja ei pureta, vaan pinnoitetaan.

LVIS-remontti

LVIS-saneeraus on kiinteistön arvoa ja toimintakuntoa ylläpitävä toimenpide, jossa kiinteistötekniikka päivitetään toimimaan ja kestämään vuosikymmeniksi eteenpäin. LVI-remonttiin erona LVIS-remontissa on se, että myös kaikki kiinteistön sähköjärjestelmät uusitaan samalla. 

M

Maanvuokrasopimus

Maanvuokrasopimus on vuokrasopimus, jolla vuokranantaja luovuttaa käyttöoikeuden kiinteistöön tai muuhun alueeseen vuokralaiselle sovittua korvausta eli vuokravastiketta vastaan. Omistusoikeus jää siis vuokranantajalle vuokralaisen saadessa vain oikeuden käyttää vuokralle annettua aluetta sekä kaikkea alueella olevaa, kuten luonnonvaroja ja rakennuksia, vuokrasopimuksen mukaisella tavalla.

Myyntihinta

Kiinteistön tai asunnon myyntihinnalla tarkoitetaan kaupanteossa maksettavaa kauppahintaa, ja velaton myyntihinta tarkoittaa kokonaishintaa, joka sisältää huoneistokohtaisen yhtiölainaosuuden. Yhtiölainalla tarkoitetaan myytävän huoneiston osuutta taloyhtiön lainoista. Velaton hinta kertoo siis asunnon kokonaishinnan, joka tulee maksaa kaupanteon yhteydessä.

O

Omakotitalo

Omakotitalo on asuinrakennus kiinteistöllä. Kiinteistönomistaja vastaa kaikista rakennukseen ja maa-alueeseen kohdistuvista kuluista ja rasitteista itse. Omakotitalon hoitokuluihin kuuluvat esimerkiksi ylläpito-, lämmitys-, jätehuolto- ja remontointikulut. Maapohja voi olla oma tai vuokrattu, jolloin maa-alueesta maksetaan vuosittaista vuokraa maanomistajalle. Omasta maa-alueesta sekä rakennuksesta maksetaan kiinteistöveroa.

Osakekirja

Osakekirja on paperimuotoinen arvopaperi, joka on todistus osakkeen tai osakkeiden omistamisesta. Yksi osakekirja vastaa yhtä tai useampaa osaketta. Osakkeiden lukumäärän lisäksi osakekirjaan on merkitty juokseva numero, ensimmäisen omistajan nimi ja aiemmin myös nimellisarvo. Suomalaisissa asunto-osakeyhtiöissä ollaan siirtymässä sähköisen osakejärjestelmään, joissa osakeomistus osoitetaan sähköisellä rekisterimerkinnällä.

Osakeluettelo

Osakeluettelo on yhtiökohtainen kooste osakehuoneistorekisterin osakkeita, osakehuoneistoja ja osakkeenomistajia koskevista tiedoista. Osakeluettelosta on kaksi versiota: taloyhtiön osakkaiden ja yhtiön hallinnon hoitamiseen tarkoitettu osakeluettelo, jossa näkyvät omistajan nimen lisäksi omistajan osoite ja syntymäaika. Julkisessa osakeluettelossa on ainoastaan omistajan nimi tai yritysomistajan tapauksessa yrityksen nimi sekä Y-tunnus.

Ositus

Ositus tarkoittaa avioliiton päättyessä avioeroon tai toisen puolison kuolemaan tapahtuvaa avio-oikeuden alaisen omaisuuden selvittämistä ja tasaamista. Osituksessa lasketaan, kuinka paljon tasinkoa joutuu velkojen jälkeen enemmän omaisuutta omistava puoliso maksamaan toiselle puolisolle siten, että kummankin omaisuuden arvo tulee yhtä suureksi. Tätä nimitetään osituksen laskennalliseksi vaiheeksi. Reaalisessa vaiheessa määrätään ne omaisuuserät, joilla tasinko suoritetaan.

Ostotarjous

Ostotarjous on yksi asuntokaupan tärkeimpiä dokumentteja. Sekä asunnon myyjän että ostajan tulee aina varmistaa, että asunto-osakkeen tai kiinteistön ostotarjouksesta käyvät ilmi kaikki halutut ehdot ennen ostotarjouksen lähettämistä tai sen hyväksymistä. Ostotarjous tehdään aina kirjallisesti, jotta siitä ja sen sisällöstä on molemmilla osapuolilla samanlainen versio. Ostotarjous on mahdollista allekirjoittaa ja hyväksyä sähköisesti.

Ostotoimeksianto

Ostotoimeksianto tarkoittaa, että kiinteistön tai asunnon ostaja käyttää kaupoissa kiinteistönvälittäjää, joka valikoi asiakkaalle toiveiden mukaisia vaihtoehtoja ja vastaa virallisten asiakirjojen laatimisesta sekä hintaneuvotteluista. Ostotoimeksianto kannattaa aina kun tuntuu että oikeanlaista kotia ei osu kohdalle, tai esimerkiksi aika ei riitä mieluisen kiinteistön etsimiseen.

P

Panttikirja

Panttikirja on kiinteistöön liittyvä asiakirja. Kiinteistön omistaja voi käyttää panttikirjaa esim. asuntolainan vakuutena. Panttikirjaan merkitään muun muassa kiinnityksen kohde, kiinnityksen rahamäärä ja hakemuksen vireilletulopäivä. Kiinteistön omistaja voi hakea panttikirjoja haluamansa määrän, eikä niiden yhteismäärä kerro, paljonko asuntolainaa kiinteistön omistajalla on.

Paritalo

Paritalo on kytketty pientalo, jonka kaksi asuinhuoneistoa jakavat. Paritaloissa asunnoilla on omat sisäänkäynnit. Jos paritalo on asunto-osakeyhtiömuotoinen, ovat sen asunnot osakehuoneistoja, ja tällöin paritaloasunnosta maksetaan esimerkiksi yhtiövastikkeita samanlailla kuin kerros- ja rivitaloyhtiöissä. Myös kiinteistöllä voi olla rakennus, jossa on kaksi erillistä asuntoa. Niiden hallinnasta voidaan sopia hallinnanjakosopimuksella.

Perinnönjako

Jos perittävältä kuollessaan jää kaksi tai useampia oikeudenomistajaa, he saavat perittävältä jääneen omaisuuden eli jäämistön kukin omaan omistukseensa toimituksessa, jota kutsutaan perinnönjaoksi.

Perinnönjako on kaksivaiheinen: ensiksi määritetään kunkin perillisen suhteellinen ja arvomääräinen jako-osuus. Tämän jälkeen reaalisessa jaossa perillisille nimetään jäämistöstä omaisuutta arvoltaan arvomääräistä jako-osuutta vastaava määrä. Perinnönjakoa ei voi toimittaa vastoinkuolinpesän osakkaan kieltoa, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu, tiedossa olevat velat maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon ja erityistestamentit on täytetty. Jos perittävä oli naimisissa ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, suoritetaan ennen perinnönjakoa ositus. Ositus ja perinnönjako ovat käsitteellisesti kaksi eri asiaa, mutta ne tehdään usein samassa toimituksessa, jolloin niistä laaditaan yhteinen asiakirja. Osituksessa osapuolina ovat leski ja perilliset, kun taas perinnönjaossa asianosaisina ovat ainoastaan perilliset.

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on toimitus, jossa selvitetään kuolinpesän tila, eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoitus on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen ja perukirjan voivat omaiset laatia itsenäisesti tai yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Perintökaaren säännösten lisäksi perunkirjoitusta tehtäessä tulee ottaa huomioon mm. avioliittolaki.

Pääomavastike

Pääomavastike eli rahoitusvastike tarkoittaa sitä osaa yhtiövastikkeesta, jota asunto-osakeyhtiö perii osakkailtaan yhtiön pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin ja korkoihin. Osakas siis maksaa pääomavastiketta, kun taloyhtiö on ottanut lainaa esimerkiksi LVI-remonttia varten.

R

Rahoitusvastike

Rahoitusvastikkeella eli yhtiölainalla tarkoitetaan taloyhtiön ottamaa velkaa, joka peritään yhtiövastikkeessa asunnon omistajilta. Lainan ottajana on siis taloyhtiö, ja laina jaetaan maksettavaksi asunto-osakkeiden omistajille. Yleensä rahoitusvastiketta peritään joka kuukausi. Lainaa on saatettu ottaa esimerkiksi kiinteistön korjausta ja uudistamista varten.

S

Sijoitusasunto

Sijoitusasunto on asunto, jonka asunnon omistaja on vuokrannut vuokralaiselle. Vuokralainen maksaa asunnon omistajalle vuokraa korvauksena siitä, että saa asua asunnossa. Asunnon omistaja vastaa asunto-osakeyhtiöön tai rakennukseen kohdistuvien kunnostustöiden kustannuksista sekä kuukausikustannuksista (esim. yhtövastikkeet). Sijoitustuotosta maksetaan veroa.

Sopimussakko

Sopimussakolla tarkoitetaan asuntokaupassa sopimusoikeudellista sanktiota, joka tulee maksettavaksi siinä tapauksessa, että osapuoli vetäytyy sopimuksesta tai muutoin rikkoo sitä. Asuntokaupassa sopimussakko tunnetaan nimellä vakiokorvaus. Siitä voidaan sopia niin asunnon ostotarjouksessa kuin kauppakirjassakin. Ostotarjouksessa sakko on luonteeltaan korvaus kaupasta vetäytymisestä ja kauppakirjassa korvaus sopimuksen muunlaisesta rikkomisesta.

T

Tarjous

Katso ostotarjous-osio.

Tarjouskauppa

Asunnon tai kiinteistön tarjouskaupassa kaupankäynnin aluksi myytävälle asunnolle määritellään lähtöhinta, josta kaupankäynti alkaa. Tarjoukset tehdään lähtöhinnasta ylöspäin. 

Tiedonantovelvollisuus

Tiedonantovelvollisuus on rakennusalan termi. Verohallinnolle on toimitettava kuukausittain työmaakohtaisesti tiedot rakennusurakoista, työntekijöistä, työnantajista ja työsuhteista. Jokaisen rakentamispalveluja tilaavan on ilmoitettava yli 15 000 euron sopimuksien osalta joka kuukausi Verohallinnolle, keneltä on tilannut rakennustöitä.

Tila

Tila on rekisteriin merkitty maa- tai vesialue, joka sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella tai asemakaava-alueella siten, ettei tontinmittausta ole suoritettu. Ohjeellisen tonttijaon alueella tontinmittausta ei tarvita.

Tontinvuokravastike

Asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat heille määrättyä tontinvuokravastiketta kuukausierissä, jos taloyhtiön rakennukset sijaitsevat valinnaisella vuokratontilla, eikä huoneistoon kohdistuvaa tonttiosuutta ole lunastettu. Jos asunnon omistaja on maksanut oman huoneistokohtaisen tonttiosuutensa pois, tontinvuokravastiketta ei tällöin tarvitse maksaa.

Tontti

Tontti on asemakaava-alueella sijaitseva kaavassa määritelty maa-alue. Asemakaavakartasta ja kaavamääräyksistä ilmenevät rakentamiseen liittyvät ehdot ja määräykset, kuten tontin rakennusoikeus tai rakennusten sallittu enimmäiskorkeus. Tonttijako voi olla sitova tai ohjeellinen.

U

Uudiskohde

Uudiskohde on rakenteilla oleva tai uusi valmis kohde, joka otetaan asumiskäyttöön ensimmäistä kertaa. Uudiskohde voi olla mikä tahansa asumismuoto – kerrostalo, omakotitalo, paritalo tai rivitalo. 

V

Varainsiirtovero

Kun ostat asunto-osakkeen tai kiinteistön, kaupasta tulee maksaa varainsiirtovero ja antaa varainsiirtoveroilmoitus. Ilmoituksen antaa ja veron maksaa ostaja, ja se on ilmoitettava ja maksettava oma-aloitteisesti. Kiinteistöjen ja rakennusten varainsiirtovero on 4 %, ja asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtovero 2 %. Ensiasunnon ostajan ei tarvitse tiettyjen ehtojen täyttyessä maksaa varainsiirtoveroa. Välittäjäkaupoissa välitysliike valvoo veron suorittamisen.

Varausmaksu

Asuntokauppoihin liittyvällä varausmaksulla tarkoitetaan asunnon myyjälle sovitun rahasumman maksamista varauksen vakuutena tilanteessa, jossa asunto on varattu ennakkomarkkinoinnin yhteydessä. Laissa olevat säännökset varausmaksusta ovat pakottavia sen kuluttajan hyväksi, joka on tehnyt varauksen. Tästä johtuu myös se, että varausmaksusta ei ole mahdollista sopia toisin. On katsottu, että varausmaksu tulee palauttaa kuluttajalle siitä huolimatta, mikä varauksen peruuttamisen syy on.

Velaton hinta

Asunnon velaton hinta sisältää sekä myyntihinnan että mahdollisen yhtiölainaosuuden. Yhtiölainaosuus on myytävän huoneiston osuus taloyhtiön pitkäaikaisista lainoista. Osakas voi maksaa yhtiölainaosuuden pois tai lyhentää sitä rahoitusvastikkeella. Myös velaton hinta ilmoitetaan aina asunnon myynti-ilmoituksessa. Velaton hinta antaa realistisen kuvan asunnon kokonaishinnasta ja siihen liittyvistä kuluista. Asuntoon kohdistuvien yhtiölainojen määrä ilmenee isännöitsijäntodistuksesta.

Vuositarkastus

Vuositarkastus järjestetään, kun uuden rakennuksen käyttöönottohyväksynnästä on kulunut 12–15 kuukautta. Vuositarkastuksen tarkoituksena on todeta asunnoissa ja kiinteistön muissa osissa ilmenneet virheet. Kyseessä on yksi tärkeimmistä uuden asunnon oston jälkeisistä tarkastuksista, joten osakkeenomistajan kannattaa varautua siihen hyvin, ja esimerkiksi kirjata kaikki mahdolliset rakennusvirheet omassa asunnossaan.

Y

Yhteinen alue

Yhteinen alue kuuluu kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti. Useampi yhteinen alue voidaan yhdistää ja muodostaa niistä uusi yhteinen alue, jos osakaskunnat niin päättävät. Maanmittaustoimituksessa laaditaan uudelle yhteiselle alueelle uusi osakasluettelo. Sellaiset yhteiset alueet, joiden osakasluettelot ovat täysin samat, voidaan yhdistää kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä.

Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestys on yhtiön sisäinen laki, joka määrittelee kaikki asunto-osakeyhtiön sisäiset säännöt. Se on lakisääteinen asiakirja, jonka minimivaatimukset on esitetty asunto-osakeyhtiölaissa. Laki ei rajoita yhtiöjärjestyksen sisältöä, joten siinä voidaan määrätä kaikista taloyhtiön tärkeinä pitämistä asioista.

Yhtiövastike

Yhtiövastike on asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä olevien vastikeperusteiden mukaan määräytyvien maksujen yhteissumma, jota osakkeenomistaja on velvollinen suorittamaan yhtiölle sen menojen sekä lainanlyhennysten ja korkojen kattamiseksi. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta, rahoitusvastikkeesta ja pääomavastikkeesta.

Yleiskaava

Yleiskaava on kunnan koko maantieteellisen alueen maankäytön suunnitelma. Yleiskaava sijaitsee kaavoituksen tasoissa maakuntakaavan ja asemakaavan välissä. Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa yksityiskohtaisempien asemakaavojen laatimista. Yleiskaavalla ohjataan kaava-alueen käyttöä yleispiirteisesti määrittelemällä ja sovittamalla yhteen esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainti.