Lämmitysmuodot ja asuminen

Vuoden 2022 energiakriisi muokkaa asumista ja kiinteistöjen rakentamista pitkälläkin tähtäimellä. Mitään kotia ei kuitenkaan kannata jättää ostamatta pelkästään lämmitysmuodon takia, jos muut asiat osuvat kohdalle. Asuntonäytöillä kannattaa kiinnittää huomiota myös kohteen vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin ja niiden huoltoväleihin, sekä siihen minkälainen perhe asuu talossa ja miten oman perheen kulutukset vastaavat tätä. Kulutus on erilaista erikokoisten perheiden välillä. Lämmityskustannuksiin vaikuttavat myös ikkunoiden ikä ja kunto, ulko-ovien ikä ja kunto sekä talojen yläpohjan eristys ja alapohjan perustus. Välittäjältä saa kysyä reilusti tietoa edellä mainittuihin, ja välittäjä auttaa miettimään erilaisia ratkaisuja.

Kokosimme yhteen yleisimmät lämmitysmuodot, tietoa niiden kustannuksista sekä hyvistä ja huonoista puolista.

Lämmitysmuodot

Sähkölämpö

Sähköä tuotetaan fossiilisista polttoaineista, uusiutuvista energianlähteistä sekä ydinvoimalla. Sähköä pyritään tuottamaan nykyään mahdollisimman paljon vastuullisesti uusiutuvalla energialla, eli esimerkiksi aurinko-, tuuli- ja vesivoimalla. Sähkön suurin haittapuoli tällä hetkellä on sen hinnan epävarmuus.

Entä sähkön hyvät puolet? Sähkölämmityksen etuna on se, että lämmitys on helposti säädettävissä esimerkiksi makuuhuoneissa. Jo yhden asteen lasku näkyy heti sähkölaskussa,  ja viileämpi makuuhuone on myös terveydelle parempi vaihtoehto. Sähkölämmitystaloissa veden lämmittää lämminvesivaraaja. Lämminvesivaraajan keskimääräinen käyttöikä on noin 20 vuotta. Samoin sähköpattereiden vaihto voi olla energiatehokasta esimerkiksi öljytäytteisiin pattereihin verrattuna. Aurinkopaneelit voidaan helposti kytkeä sähkölämmitteisiin taloihin.

Säästövinkki! Sähkölämmitystaloissa on yleensä myös varalämmitysmuoto, esimerkiksi varaava takka tai leivinuuni. Näiden avulla voidaan säädellä hyvinkin paljon omaa sähkölämmitystä. Muista myös, että sähkösopimus on kilpailutettavissa!

Kaukolämpö

Kaukolämpö on suomalaisten kaupunkien ja taajamien yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämpöä tuotetaan erilaisilla polttoaineilla sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa sekä lämpökeskuksissa. Kaukolämpö siirtyy tekopaikoistaan taloihin ja kiinteistöihin suoraan maan alla kulkevien lämpöputkien kautta. Kaukolämpöä viedään ekologisempaan suuntaan vuosi vuodelta; uudet, kestävät energialähteet, kuten vesi-, maa- ja ilmaenergia, korvaavat enenevässä määrin fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Kaukolämmön miinuspuolena on se, että se ei ole kilpailutettavissa, ja kaukolämmön hinta on myös noussut tasaisesti. Kaukolämmityksen termostaatit ovat myös haastavampia säätää huonekohtaiseksi: kaukolämmön hinta ei laske, vaikka säätäisi makuuhuoneet pienemmälle termostaateista. Säätö pitää tapahtua kaukolämpöyksiköstä, ja sen lämmityksen säätö ei ole nopeaa, vaan se reagoi muutaman päivän viiveellä. Hyvänä puolena kaukolämmössä on toimintavarmuus, helppohoitoisuus ja vaivattomuus. Kaukolämpölaitteiston eli lämmönvaihtimen tekninen käyttöikä on n. 20-25 vuotta. Kun ostaa myös kaukolämmössä olevan omakotitalon, usein paikallinen kaukolämpötoimija saattaa luvata yhden ilmaisen käynnin uusille omistajille, jotta he oppivat käyttämään laitteistoa.

Maalämpö

Maalämpö on kestävä, pitkällä tähtäimellä edullinen sekä kaikista ekologisin lämmitysmuoto. Maalämpö tuotetaan maaperään tai vesistöön sitoutuneella lämpöenergialla, eli energianlähteenä se on täysin uusiutuvaa ja ilmaista. Miinuksena maalämmössä on sen tarjoavan järjestelmän kallis hankintahinta ja asentaminen, joka toisaalta maksaa itsensä takaisin lähitulevaisuudessa pienentyneiden lämmityslaskujen myötä. Maalämpö tarvitsee toimiakseen vähän sähköä, koska maalämmön moottori toimii sähköllä. Myös varsinkin uusiin maalämpötaloihin asennetaan maaviilennys, joka tuokin helpotusta kesän lämpimiin päiviin. Maalämpöä voidaan asentaa kahdellakin tavalla – silloin kun maalämpöä ei voida toteuttaa porakaivolla, niin tontille voidaan asentaa myös vaakaputkisto. Kannattaa huomioida, että maalämmön laitteisto kaipaa myös päivittämistä ja huoltoa n. 15-20 vuoden välein.

Vinkki! Maalämpö on hyvä investointi ja se on erittäin suosittu ostajien keskuudessa.

Poistoilmalämpöpumppu (PILP) sekä vesi-ilmalämpöpumppu (VILP)

Poistoilmalämpöpumppu sekä ilma-vesilämpöpumppu ovat hetkellä todella suosittuja kiinteistöjen lämmitysmuotoja. Ilma-vesilämpöpumppu laskee lämpökuluja jopa 50-70 %. Lämmönsäätely näillä laitteilla on helppoa, ja molemmat ovat myös todella ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja kiinteistön lämmitysmuodoksi.

Puu-, pelletti- ja hakelämmitys

Puuta, pellettejä ja haketta saadaan puista suoraan metsästä tai teollisuuden jätepuusta valmistettuna; pellettejä myös hiilestä. Kun puun-, pelletin- ja hakkeenpolttoon sopivat lämmityslaitteet ovat kiinteistössä kunnossa ja niitä huolletaan säännöllisesti, on puulämmitys verrattain edullinen lämmitysmuoto myös asuinkiinteistöihin, jos aikaa vievä ja viitseliäisyyttä vaativa lämmitystapa ei häiritse. Luontoystävällisiä nämä lämmitysmuodot eivät ole niistä syntyvien CO2-päästöjen takia.

Öljylämmitys

Uusiin taloihin öljylämmitystä ei enää nykypäivänä yleensä valita, mutta vanhempien omakotitalojen lämmitys öljyllä oli esimerkiksi 1960-1980-luvuilla hyvinkin yleistä. Öljyn hinta on nykypäivänä nousussa sen maailmanlaajuisen riittämättömyyden takia. Usein öljyllä lämpiävissä taloissa on öljyn ohella myös puulämmitysmahdollisuus. Öljylämmityksestä on helppo vaihtaa esimerkiksi VILP:iin, PILP:iin tai maalämpöön, juuri valmiina olevien vesikiertoisten pattereiden takia. Öljylämmityksessä on hyvä kiinnittää huomioita öljysäiliön ja öljykattilan ikään. Käytössä oleva öljylämmitys vaatii määräaikaisia tarkastuksia useamman vuoden välein ammattilaisen tekemänä. Öljylämmityksen riskinä ovat esimerkiksi vuodot maaperään. Öljylämmityssäiliön asianmukainen poisto vaaditaan nykyään tehtäväksi, vaikka muutama vuosi sitten riitti, että vanhan öljysäiliön täytti hiekalla sen tarkastuksen jälkeen.

Vinkki öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin vaihtaville: Valtio tukee öljylämmityksestä poistumista! Lisätietoja löydät täältä.

Hybridilämmitys

Hybridilämmityksessä hyödynnetään monia eri lämmitysmuotoja järkevien lämmityskustannuksien saamiseksi. Se on myös turvallinen vaihtoehto esimerkiksi sähkökatkojen yllättäessä syysmyrskyjen aikaan. Tutuimpia hybridilämmitykseen käytettäviä muotoja ovat kiinteistön pääasiallisen lämmitysmuodon lisäksi esimerkiksi ilmalämpöpumput, aurinkopaneelit, varaavat takat sekä leivinuunit. Muista nuohota omassa kodissa olevaa tulipesää vähintään kerran vuodessa, ja vapaa-ajan asunnossa nuohousväli on kolme vuotta. Nuohottu hormi lisää sekä turvallisuutta että parantaa lämmityksen onnistumista. Jos kyseessä on vanhempi talo ja avotakka, niin avotakkaan kannattaa hankkia takkasydän, joka pitää lämpöä pikkuisen pidempään. Kannattaa myös keskustella muurarin kanssa, että onko mahdollista avotakkaa muuttaa varaavaksi takaksi. Ilmalämpöpumppujen kanssa kannattaa huomioida kun ostaa kotia, että onko asennettu laite pelkkä viillennyslaite vai hoitaako se myös lämmittämisen. Oikein käytettynä ilmalämpöpumppu säästää reilusti sähköä, ja isoihin taloihin suositellaan jopa useampaa. Autotalleihin asennetaan myös enemmän ilmalämpöpumppuja sähköpattereiden sijaan. Kesäisin viilennysominaisuus taas syö sähköä, mutta monelle se on pieni hinta kodin viilennyksestä. Aurinkovoima taas on loistava tapa hybridilämmittää, ja aurinkoisina päivinä aurinkoenergiaa voi myydä sähköyhtiölle – se on selvää säästöä omaan kukkaroon!

Tekstin lähteet: Tilastokeskus – asumisen energiankulutus 2021, vattenfall.fi, energiamaailma.fi, asumisenabc.fi

Oma koti vielä myymättä?

Tarjoamme asunnon myyntiin enemmän. Kokonaisvaltainen osaamisemme asuntojen myynnissä ja markkinoinnissa johtaa onnistuneeseen asuntokauppaan sekä parhaaseen asiakaskokemukseen.