Ekohyvinvointi
Vuoden 2022 energiakriisin perintönä ekologiset ja kustannustehokkaat lämmitysmuodot, kuten maalämpö ja aurinkosähkö, vaikuttavat edelleen yhtenä tekijänä asunnon ostopäätökseen. Ekologisuus näkyy vuonna 2024 entistä monipuolisempana trendinä, jopa normina, joka ulottuu niin vapaa-aikaan, muotoiluun kuin hyvinvointiinkin.
ekohyvinvointi
asuminen
Kotimaanmatkailu kasvoi koronan myötä ja suomalaisten kiinnostus vapaa-ajan asuntoihin lisääntyi. Vaikka matkustaminen ulkomaille jälleen onnistuu, ekologiset arvot ohjaavat valitsemaan yhä useammin vapaa-ajan vieton ja loma-asumisen myös kotimaassa. Perinteinen mökki-idylli niukoilla mukavuuksilla ei kuitenkaan houkuta, vaan mökin odotetaan olevan hyvin varusteltu kakkoskoti, jossa voi etätyön yleistymisen myötä viettää pidempiäkin aikoja. Tällä on vaikutus ostokriteereihin: toimivat tietoliikenneyhteydet ovat etätyölle välttämättömät, ympärivuotiseen käyttöön mannerkohde on monesta kätevämpi kuin saarikohde ja esimerkiksi Lapissa rautatien tai lentokentän läheisyys voivat olla ratkaisevia.
Vapaa-ajan asumiselta haetaan luontoelämyksiä ja hyvinvointia perinteiden sijaan. Monet eivät haaveile oman vapaa-ajan asunnon omistamisesta, vaan mökin vuokraus hyvältä sijainnilta – esimerkiksi luonnonpuiston läheisyydestä – on kiinnostavampi vaihtoehto. Enää ei välttämättä etsitä yksinäisyyttä ja etäisyyttä naapureista. Yhteisöllisyys ja yhteiskäyttöiset palvelut ovat yhä useammin haluttuja, olipa kyse vaikkapa yhteisestä savusaunasta, venevalkamasta tai laiturista. Arkkitehtuurissa viehätytään modernista, rouheasta ulkokuoresta ja luonnonmateriaalien käytöstä.
Ennustamme, että vapaa-ajan asunnot ovat vuonna 2024 jopa suositumpi sijoituskohde kuin pienet kaupunkiasunnot. Omistaja voi itse viettää asunnolla muutamia viikkoja vuodessa ja pitää sen muuna aikana vuokrattuna tasaisella tuotolla. Tämä sijoitusstrategia on toiminut perinteisesti hyvin etelän lomakohteissa, mutta kasvavassa määrin myös kotimaassa. Erityisen suurta kiinnostus tulee olemaan pohjoisessa, kuten Levi-Ylläksen alueella, jossa on kysyntää myös sesonkityöntekijöille tarkoitetuista asunnoista. Suomalaisten lisäksi ulkomaalaiset ostajat ovat kiinnostuneet Lapista. He pohtivat jopa pysyvän vapaa-ajan asunnon ostamista, sillä esimerkiksi Keski-Euroopan talvikohteissa kärsitään todennäköisesti tulevaisuudessa yhä useammin lumettomista talvista.
Anttiina Jazz-tammipöytä, anttiina.com. GUBI SATELLITE-riippuvalaisin, Dusty Deco ALBA-tuoli, ARCO- ja SPHERE-kynttilänjalka, nomart.fi.
ekohyvinvointi
sisustus
Sisustuksessa ekologisuus näkyy yhdistelmänä eri luonnonmateriaaleja, kuten puuta ja kiveä sekä entistä raaempia tekstuureja ja materiaaleja, kuten betonia. Kivitekstuurit kertautuvat pintojen lisäksi kattaus- ja sisustustuotteissa. Muotoilussa innostutaan luonnosta ja luonnonilmiöistä. Esimerkiksi orgaaniset ääriviivat saavat inspiraationsa valtameren aalloista, kalliomuodostelmista ja biologiasta.
Trendivärikartalle lämpimien ruskeiden rinnalle nousee aprikoosi, joka välittää lämpimiä ja energisiä tunteita. Sisustuksessa aprikoosin toimii keltaruskean rinnalla tasapainottavana pohjavärinä. Tekstiileissä luonnonmateriaalit, kuten pellava ja villa ovat edelleen suosittuja. Pinnalla oleva eco wellbeing -väripaletti ammentaa inspiraationsa luonnonmaisemista ja vuodenaikojen vaihteluista: metsän-, sammaleen- ja salvianvihreää yhdistetään tummiin ja lämpimän neutraaleihin ruskean, beigen, terrakotan- ja aavikonkullan sävyihin, ja niitä täydentää vaaleanharmaa vivahde. Tämä väripaletti heijastaa ajan luonnollista kiertokulkua kutsuen meidät hidastamaan ja pohtimaan yhteyttä luontoon.
Innovatiivisia eco wellbeing -pintoja ja –materiaaleja valmistetaan muun muassa teollisuuden ylijäämämateriaaleista, biomateriaaleista sekä elävistä organismeista. Merestä kerätystä muovijätteestä luodaan laattoja ja huonekaluja, sienirihmastot tuottavat biopohjaista nahkaa ja kankaita. Lisäksi selluloosajätteet ja muut orgaaniset ylijäämät muuttuvat kestäviksi pinnoiksi, vaihtoehtoiseksi keramiikaksi, väliseinälevyiksi sekä biomuovikalvoiksi.
Inspiraatio
ekohyvinvointi
NÄKÖKULMA
Ulla Koskinen
Ulla Koskinen on tekstiilisuunnittelija ja Asun-lehden päätoimittaja. Urallaan Koskinen on työskennellyt useille tunnetuille brändeille mm. Artekille, Duratille, Marimekolle ja Woodnotesille. Parhaillaan hän valmistelee Habitare Naapurit -teemanäyttelyä yhdessä Anna Pirkolan kanssa.
Vielä kymmenen vuotta sitten sisustustrendit tarkoittivat yksiselitteisesti pinnalla olevia värejä ja materiaaleja. On virkistävää, että vihdoin on laajasti ymmärretty trendien olevan sisustuksessakin suurempia ilmiöitä, muutoksia syy- ja seuraussuhteissa, ja niiden tarkastelussa uskalletaan mennä pintaa syvemmälle. Trendeistä on seurannut myös paljon hyvää. Vastuullisuuden myötä tuotannot ovat palanneet lähemmäs ja kierrätysmateriaaleista luodaan uusia innovaatioita. Taidetta ja kädentaitoja arvostetaan jälleen. Toivon kuitenkin, että suomalaiset uskaltaisivat vielä rohkeammin tehdä henkilökohtaisia valintoja ja sijoittaa rahansa heille merkityksellisiin asioihin, eivätkä miettisi toisten mielipiteitä, sääntöjä – tai trendejä. Vain itsestä lähtöisin olevat valinnat vahvistavat omaa tyyliä ja arvoja. Syyllisyyttä tai häpeää on turha kokea.
Omaa tyyliä etsiessä voi miettiä ympäristöä, missä on huomannut viihtyvänsä. Miettiä, miksi se puhuttelee. Ajatusleikki voi auttaa löytämään uutta omaan sisustuspalettiin. Omani on pysynyt melko samanlaisena jo vuosien ajan. Välillä huomaan kuitenkin hyvin intuitiivisesti kaipaavani elämääni jotain tiettyä väriä, muotoa tai materiaalia. Silloin seuraan tunnetta ja lisään sitä ympärilleni edes vähän, pienenä annoksena. Kun tunne väistyy, siirryn eteenpäin. Visuaalisen kokemuksen sijaan hyvin kirjoitettu ajatus asumisesta voi toisinaan puhutella minua enemmän. Tästä kiinnostuneelle suosittelen luettavaksi Hanna-Katariina Monosen Kotoa-tekstikokoelmaa.
Suunnittelin oman kotimme 15 vuotta sitten ja se on Kannustalon suositun Lato-talomallin prototyyppi. Musta pelkistetty puuverhoilu herätti talomme valmistuessa huomiota. Tänä päivänä musta puutalo ei ole enää harvinaisuus. Talon materiaalit ja eleetön ulkoasu kestävät aikaa, minkä uskon olevan syynä Lato-talomallin suosioon saavutettavan kustannustason ja järkevästi jaettujen neliöiden lisäksi. Muutamia yksityiskohtia lukuun ottamatta en edelleenkään muuttaisi mitään. Maalla sijaitsevan omakotitalon rinnalle en kaipaa vapaa-ajan asuntoa perinteisessä mielessä. Sen sijaan haaveissa on pieni kakkoskoti, kaupunkitukikohta Helsingin keskustassa.