Intohimosta designiin  

Muotoilualan yrittäjä Johanna Bruun ja hänen puolisonsa, arkkitehti Daniel Bruun remontoivat entisen, vuonna 1890 rakennetun kirjapainon kodikseen 90-luvun puolivälissä. Pariskunta löysi 80-neliöisen kiinteistön, sisäpihan rakennuksen alakerran Helsingin Kruununhaasta, haki käyttötarkoituksen muutoksen ja muutti sisään 29 vuotta sitten. Nyt neliöitä on 160 kahdessa kerroksessa. Kotia laajennettiin ja portaat toiseen kerrokseen rakennettiin, kun perhe kasvoi. Kerhohuoneistona toimineessa yläkerrassakin on asuttu jo 20 vuotta.  

Pariskuntaa inspiroi alakerran alkuperäinen, valtava yhtenäinen tila, jossa on suuret ikkunat. Painokoneet olivat poissa, mutta rouheaa industrial-tunnelmaa haluttiin silti vaalia. Iso tila jaettiin tyylikkäästi yhdellä muurimaisella seinällä yleisiin ja yksityisiin tiloihin. Tärkeintä sisustuksessa ovat tarkkaan valitut laadukkaat materiaalit, kuten puu, betoni ja koivuvaneri. Alakerran upea mäntylankkulattia asennettiin remontissa. Harmoninen ja harkittu värimaailma luo rauhallisen ja ajattoman tunnelman. Kaiken ei tarvitse olla sliipattua, hyvin suunnitellut detaljit  ja kauniit esineet tuovat kodikkuutta.  

Johannan intohimona ovat designkalusteet, mutta tällä ne ovat paljaan galleriamaisen tilan sijaan rennommassa ympäristössä. Kodissa on paljon perittyä, kierrätettyä, huutokaupoista ja roskalavoilta löydettyä, uutta ja vanhaa yhdistellen, pikkuhiljaa tähän kotiin rakentunutta kaunista ja kerroksellista. Inspiraatio poimitaan Tanskasta ja Pariisista, joissa molemmissa vieraillaan usein – Johanna on myös asunut ja opiskellut Ranskassa.  

Rohkeasti erilaisia kalusteita ja eri aikakausia keskenään sekoittamalla on luotu mielenkiintoinen kokonaisuus ja kodikas tunnelma. Mieluisia ovat muun muassa Artekin kalusteet, kuten Danielin lapsuudenkodista peräisin oleva tarjoiluvaunu 900, jonka laatat on suunnitellut Danielin äiti, Sinikka Kinnunen-Bruun, ja olohuoneen orgaaninen Vitran La Chaise -tuoli. Kodissa on esillä myös Danielin isän, Erik Bruunin grafiikkaa. Rakkaita ovat myös lukuisat Isamu Noguchin paperivalaisimet. Sisustuksessa on väripilkkuja runsaan taiteen kautta. 

– Piharakennuksen ovi tuo suoraan asuntoomme. Tunnelma on siksi ikään kuin hallussa heti pääovelta saavuttaessa, erilainen ja intensiivinen. Meillä ei ole seinänaapureita ja parasta tässä kodissa onkin oma rauha. Nyt 17-vuotias poikamme on tottunut tähän persoonalliseen kotiimme, joka on välimuoto taloyhtiöstä ja omakotitaloasumisesta. Hän oli pienenä innoissaan kavereiden kotitalojen hisseistä, meillä kun ei ole sellaista, Johanna naurahtaa.  

– Laitoimme kodin myyntiin, koska aikansa kutakin. Vuodet tässä kodissa ovat olleet aivan ihania, mutta nyt on kiva saada vaihtelua. Haemme jotain hieman tavallisempaa, helpompaa ja yksinkertaisempaa, koska asuminen tässä kodissa on ollut joskus työlästäkin. Uudiskohde ei ole kuitenkaan välttämättä meidän juttu, vanhat talot kiinnostavat jatkossakin. 
 
Lisätietoja kohteeesta Sebastian Rostedt.

Artikkeli on julkaistu Bo Living -lehdessä 2/2025.

Teksti Piia Kalliomäki, stailaus Annika Huurrekorpi, kuvat Wu Wenjie.